Kohta lasken Busterini vesille, vielä pari viikkoa on pärjättävä kajakilla.

Itämeri ei todellakaan ole unohtunut, vaikka vastuita on tullut lisää.

Kirjasin vähän talteen hallituskauden toimenpiteitämme, koska puhun huomenna Baltic Sea Archipelago Symbosiumissa Turun kaupunginteatterissa.

Aluksi saimme Saaristomeri‑ohjelman jatkamisen hallitusohjelmaan ja neuvoteltua sille myös rahoituksen  osana Ahti‑ohjelmaa (2023–2027) .

Saaristomeren valuma‑alue määriteltiin ravinnekierron pilottialueeksi, jonka tavoitteena on maatalouden hajakuormituksen pysyvä lasku ja hot spot ‑statuksen poistaminen. Samoihin aikoihin tein lakialoitteen rahtialusten jätevesien ja rikkipesurivesien talteenotosta ja se on nyt voimassa paitsi Suomen merialueilla osittain myös Ruotsissa ja Tanskassa.

Seuraavaksi hyväksyttiin ja toimeenpantiin Saaristomeri‑ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024–2027, joka toi lisää konkretiaa pelastustyöhön.

Saaristomeriohjelmassa tärkein tavoite on ollut  maatalouden kuormituksen vähentäminen yhdessä maanviljelijöiden, asukkaiden  ja järjestöjen kanssa, jotta ruuantuotanto ei vaarannu, mutta meri puhdistuu.

Pilottialueiksi valittiin Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren valuma‑alueet, joissa kuormitus on erityisen suuri. Asetimme ravinnetavoitteet alueittain ja aloimme suunnitella tulos- ja vaikuttavuusperusteista rahoitusta. Peltojen kasvipeitteisyyden lisäämistä talvikaudella päätettiin tukea ja peltojen rakennetta ja vesitaloutta parantaa.

Ravinteiden kierrätystä parannettiin biokaasulaitosten ravinnekiertotuilla.

Vesienhallintaa ja kunnostusta jatkettiin tekemällä kosteikkoja, kaksitasouomia tulvatasanteita. Minuun teki vaikutuksen erityisesti WWF:n työ tässä ja pääsinkin kaivuriin saakka maanmuokkaustyötä, jollei nyt aivan tekemään niin ainakin paikanpäälle todistamaan. Aloitin myös WWF:n halintoneuvoston jäsenenä, josta ei makseta korvausta.

Tärkeää on tietysti vielä seurantatyö, kuulun kaikkiin mahdollisiin porukoihin, joista tärkein lienee Kalervo Väänäsen johtama Saaristomeri‑ohjelman seurantaryhmä, jossa Valonia ja Varsinais‑Suomen ELY ovat koordinoineet käytännön toimeenpanoa. Kuten rikasta yritysyhteistyötä ja esimerkiksi yli 50:ttä vesiensuojeluhanketta ja noin 2,5 miljoonaa euroa rahoitusta valuma‑alueelle.

Seuraava askel on skaalata opit laajempaankin käyttöön ja alueille.

Pilottialueiden yleissuunnitelmat mahdollistavat resurssien ohjaamisen sinne, missä kuormitus syntyy ja vapauttaa ne tilat tuskasta, joilla ongelmaa ei ole koskaan ollutkaan.

Tulosperusteisuudessakin otettiin merkittävä askel tällä viikolla.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus myönsi uutta tulosperusteista avustusta 22 Saaristomeren valuma-alueella toimivalle tilalle. Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia. Avustusta saaneet viljelijät sitoutuivat peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Peltojen maanäytteiden ottaminen alkoi maaliskuussa.

Peltoalaa hankkeessa on aluksi mukana noin 200 hehtaaria.

Tulosperusteisen avustus toteutetaan vuosina 2026–2028 osana Saaristomeri-ohjelmaa yhteistyössä ACWA LIFE -hankkeen kanssa. Valmistelusta on vastannut ympäristöministeriö.

Olemmeko siis tehneet meremme eteen töitä riittävästi?   Mertensuojelijana  sanon, että ei, mutta itämeriparlamentaarikkona sanon että ehkäpä olemme viime vuodet tehneet työmme kohtuullisen hyvin.

Eikä me tätä tähän jätetä, vai mitä?